Selkärankaa Maanselästä

Eurooppa-ministerin puolue ei tunne EU-lainsäädäntöä

Sosiaaliturvan taso ja kriteerit ovat merkittävä osa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajien määrän kasvu on suurin syy sosiaaliturvasäädösten nopeisiin muutoksiin pohjoismaissa ja koko Euroopassa.

Ongelma on hyvin yksinkertainen. Korkea sosiaaliturva syrjäyttää helposti työmarkkinoilta ihmiset, jotka tulevat vieraista kulttuureista ja joilla ei ole ammattiosaamista tai kielitaitoa. Suomessa suuret pakolaisperheet ovat oikeutettuja suuriin tukiin, mikä tekee työnvastaanottamisesta lähes kannattamatonta. Tällöin maahanmuuttaja ei opi kieltä, ei saa työtä, eikä integroidu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Korkean sosiaaliturvan kehittäminen vastikkeettomaksi perustuloksi olisi lähes katastrofi integroitumisen näkökulmasta. Siksi siitä vakavaa keskustelua käydään vain Suomessa.

Suomessa oikeus sosiaaliturvaan on asumisperusteinen. Sen piiriin kuuluvat Suomessa asuvat ja työskentelevät henkilöt. Nyt Sininen tulevaisuus ehdotti sosiaaliturvan muuttamista siten, että Suomen kansalaiset saisivat parempaa sosiaaliturvaa kuin muut. Siniset aikovatkin muuttaa perustuslakia, mikäli esitys vaatii muutosta. Kansalaisuuden perusteella erottelu tyssää viimeistään EU-tasolla. On huolestuttavaa, että Eurooppa- ministerin puolue ei näytä tuntevan EU-lainsäädäntöä tai ottavan sitä poliittisissa esityksissään vakavasti.

EU-kansalainen on toisessa EU-maassa oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maan kansalaiset. Asetuksen (EY) N:O 883/2004 mukaan kukin jäsenvaltio voi edelleen vapaasti ja itsenäisesti päättää sosiaaliturvajärjestelmästään. Mutta muista jäsenvaltioista tulevilla työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vastaanottavan jäsenvaltion omilla kansalaisilla. (4 ja 5 artikla). Kukin edunsaaja kuuluu vain yhden maan lainsäädännön piiriin ja maksaa sosiaaliturvamaksunsa vain kyseiseen maahan. (11 artiklan 1 kohta ja 10 artikla). Sosiaaliturvaetuudet ovat maastavietäviä (7 artikla). Sillä tarkoitetaan, että sosiaaliturvaetuuksia voidaan maksaa kaikkialla unionissa. Periaate estää jäsenvaltioita pidättämästä itselleen oikeutta maksaa etuuksia vain niiden omalla alueella asuville henkilöille.

Sosiaaliturvan maastavietävyys ei ole helppo pala äänestäjälle selitettäväksi. Brittipääministeri David Cameron lähti neuvottelemaan 2015 EU:n kanssa sosiaaliturvasta ajatuksena sopimus, jossa puolalainen putkimies ei enää saisi nostaa perheelleen Puolaan lapsilisiä. Tuloksena väännöstä suuri EU-maa sai sopimuksen, jossa lapsilisät sidotaan lähtömaan kuten Puolan elintasoindeksiin uusille tuleville työntekijöille vuodesta 2020 eteenpäin.

Tämä ei kovan Brexitin kannattajille kelvannut. Brittilehdistö nauroi Cameronin lopputulokselle, mikä ratkaisi Britannian irtoamisen EU:sta. Mikä Suomen neuvotteluasetelma olisi sosiaaliturvakysymyksissä EU:n kanssa? Britannian tuloksiin verrattuna tuskin hääppöinen.

Sosiaaliturvan yhdenvertaisuus unionin jäsenmaassa unionin kansalaisten kesken on olennainen osa EU:n vapaata liikkuvuutta ja yhteisiä työmarkkinoita. Niiden järjestäminen muulla tavoin tuottaa ongelmia jopa EU:n ulkopuolella, mikä nähdään juuri Brexit –neuvotteluissa.

Viimeisimpien heinäkuun tietojen mukaan Britannian hallitus esittäisi aika pehmeää eroa. Suunnitelman mukaan EU-kansalaiset saisivat matkustaa Britanniaan ilman viisumia turisteina tai väliaikaisia työkomennuksia varten. Britannialla omien kansalaisten suosiminen sosiaaliturvassa ei EU:n ulkopuolellakaan tahdo onnistua, koska heidän on sitouduttava ETA:n säännöksiin. Joku voi Suomessa haluta eroon EU:sta, mutta tuskin ETA:sta johon Norjakin kuuluu.

Mitä keinoja meillä on käytettävissä, jotta apua tarvitsevat sekä työperäiset maahanmuuttajat voisivat integroitua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Sääntöjen tulee olla kaikille samat kansalaisuuteen katsomatta. Säännöt sen sijaan voivat ohjata heikosti työllistyviä ryhmiä integroitumaan paremmin yhteiskuntaan. Näillä säännöillä muut pohjoismaat sekä EU-maat ovat kiristäneet merkittävästi sosiaaliturvan saannin ehtoja.

Suomessa maahanmuutto ei ole pinnalla vähäisen maahanmuuttajamäärän vuoksi, mutta Ruotsissa se on ykkösvaaliteema. Ruotsin demarit ovat vaaliteemanaan esittäneet, että toimeentulotukea vastaan tulee tehdä töitä ja läpäistä Ruotsin kielikoe. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz linjasi, että  ”Avain tukien saamiseen on saksan kielessä.” Sveitsissä sosiaaliturvalla elävät eivät voi päästä enää kansalaisiksi.

Tanskassa on asumisperusteinen sosiaaliturva kuten Suomessa. Tanska ei anna enää toimeentulotukea (kontanthjælp) maahanmuuttajille vuoden 2015 uudistuksen jälkeen. Lain myötä henkilö, joka ei ole asunut Tanskassa vähintään seitsemää vuotta edeltävän kahdeksan vuoden aikana saa vain noin puolet toimeentulotuesta. Perustuslailliset näkökulmat on huomioitu sillä, että asumisperiaate koskee kaikkia myös tanskalaisia. Maahanmuuttaja voi parantaa tukeaan integroitumalla. Kielikurssin läpäisystä integraatiotuki nousee 1 500 kr/kk eli 195 €/kk. 47 Tanskan ei-länsimaisten maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut merkittävästi. Tanskassa korkein oikeus on hyväksynyt lait osana pyrkimystä integroida kaikki Tanskassa asuvat paremmin yhteiskuntaan.

Myös Suomessa maahanmuuttajien etuja on yritetty heikentää. Perussuomalaisten vaatimuksesta hallitus yritti leikata työmarkkinatukea 10% maahanmuuttajilta vuonna 2016. Lakimuutos ei läpäissyt perustuslakivaliokuntaa, koska lakia ei voi kirjoittaa siten että se syrjii jotain tiettyä ryhmää. 10% olisi voitu heikentää niiden työmarkkinatukea, jotka eivät suorita suomen tai ruotsin kielen koetta. Tämä esitys olisi mennyt ainakin muissa pohjoismaissa läpi. Esityksessä kaikki Suomessa asuvat olisivat samalla viivalla. Tätä Ruotsin sosiaalidemokraatit esittävät vaaliteemanaan.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä? Sosiaaliturvaa on kehitettävä yksinkertaiseksi, etteivät nykyisen sosiaaliturvan monimutkaiset käytännöt ja säännöt estä työntekemistä. Tästä olen kirjoittanut kirjan. ( )  Suomen sosiaaliturva on osasyy siihen miksi maahan jää maahanmuuttajaryhmiä, jotka eivät integroidu työmarkkinoille. Avoimia työpaikkoja matalapalkka-aloilla on mutta niitä ei saada täytettyä. Maahanmuuttajilta tuleva palaute on yleensä se, että antakaa meidän tehdä töitä. Kielen oppii usein parhaiten työtä tehdessä.

Samalla on otettava käyttöön integroitumista edistäviä sääntöjä, kuten toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen kielitaitovaatimus, Suomi tai Ruotsi. Maassaoloaikavaatimusta on myös harkittava Tanskan tapaan. Muissa pohjoismaissa nämä säännöt tepsivät eivätkä ole maiden perustuslakien vastaisia. Tuskin Ruotsin tai Tanskan perustuslaki on Suomea epäinhimillisempi.

Keppilinjan lisäksi tarvitaan porkkanoita. Työlupia ja saatavuusharkintaa on helpotettava. Ruotsi on ottanut käyttöön kotoutumistyöpaikat, joissa valtio maksaa osan palkasta. Tällöin ajatellaan että maahanmuuttaja on lähtökohtaisesti takamatkalla kantaruotsalaiseen työnhakijaan nähden ja tätä erotusta valtio kuroo umpeen maksamalla osan palkasta. Parempi töissä kuin sosiaaliturvan varassa silloin kun avoimia työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin niihin hakijoita.

Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia tekemään töitä. Sosiaaliturva on uudistettava ensin, jottei maahanmuuttajat kotoudu nykyiselle sosiaaliturvalle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Eurooppa-ministerin puolue ei tunne EU-lainsäädäntöä"

Ei mikään EU-maa taida tuntea EU-lainsäädäntöä, ei ainakaan noudata sitä.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"kotoutumistyöpaikat, joissa valtio maksaa osan palkasta"

Nämäkö sitten ovat EU-lainsäädännön mukaisia? Samanlaisia "työpaikkoja" pitäisi olla sitten saatavilla suomalaisillekin, joilla on samanlaisia ongelmia työllistyä.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Asmo Maanselkä tuo keskusteluun paljon rakentavaa ainesta.

Mutta tätä en ymmärrä Sinisiin kohdistettuna (ja samalla otsikkokin kyseenalaistuu):
"EU-kansalainen on toisessa EU-maassa oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin maan kansalaiset. "
koska eiväthän Siniset tähtää esityksellään muista EU-maista tuleviin maahanmuuttajiin, vaan pakolaisiin, joita tulee Irakista, Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta.

Käyttäjän Pirjo-MargitJauhiainen kuva
Pirjo-Margit Jauhiainen

Suomi ei tarvitse lisää maahanmuuttajia = tekemään töitä, kun meillä on omasta takaa n. 1/2 miljoonaa työtöntä, jotka ovat jonkin aktiivitoimen piirissä, niin nytkin hallituksen sinihattuiset pääministerin ohella hehkuttaa, että kylläpä tavoitteeseen on päästy, jotka lausumat voi katsoa vaalivokotteluun = nyt löyty hyvät päättäjät, että ääniä vaan vaalilippuihin sitten kirjaamaan.

Niin ja se edelliseen liittyvä asia: siis mihin töihin tarvitsemme tekijöitä - kun niitä ei ole löytyny tuolle puolimiljoonaiselle porukalle, tosin pääministeri on tuolta työttömien porukasta = sukulaisia jne. jonkun varmaan poiminu tuohon julkisen vallan keskittymään, vaikka hänkin ennen valintaansa sanoi, että julkista toimintaa pitää vähentää ja jos vaikka vähennystä on tapahtunu, se on poistettu tuottavasta toimesta / käsillä tekevät = hoitajat jne. joka ei kuitenkaan sitten näy vähennyksenä, kun johtoporras on bullistunu entisestään.

Maaselkä mainitsee ruotsinmallin - missä ruotsi maksaa osan palkasta kotoutumistyöpaikkoihin, jota varmaan suomessakin harjoitetaan, mutta se ei ulotu puolimiljoonaiseen työttömään, johon löytyy hyvin yksinkertainen malli, joka on oppisopimus, mutta ei, vaan suomessa on pakko olla työttömiä, että eri toimijat voivat työpaikkansa pitää, kun suurinosa näistä työttömien paimentajista on julkisella puolella.
Joten paimettavia on oltava - jossa vierastulija ohittaa monenlaisia kaistoja ja moni on saanu työpaikan, kun se on tehty ns. kiintiöajatuksella.

Kauniita ajatuksia - mutta kuten suomessakin on nähty, 70-luvulla tulleet ovat suomeen ottaneet vankan jalansijan, eikä kukaan heitä tee sankaritarinoita, sitten ovat 90-luvulla tulleet vieraat, joista muutama on työllistyny ja jotka ovat tipottain tulleet, osa on varmaan oikeasti tullut opiskelemaan ja jotka pöllähti pari vuotta takaperin, nyt onkin maan´alaisten markkinat, jotka eivät köllötä vokkeissa jne. paikoissa, eikä he ole tulleet suomen työmarkkinoille, vaan ihan muissa tarkoitukssa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Eli nykyisellä menolla sosiaaliturva kulkee kohti romahduspistettä, jonka jälkeen sitä ei joko ole tai sillä ei pysty mitenkään elämään. Tuo olisi hyvä saada köyhemmille tiedoksi, niin tietävät mikä heitä tulevaisuudessa odottaa, jos he äänestävät nykyisiä puolueita.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Juu sosiaaliturva pitäisi olla oman maan kansalaisille - miksi sovelletaan samalla tasolla tulijoihin?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostava kirjoitus ja uutta tietoa varmaan aika monelle meistä suomalaisista, Asmo.

Tässä vielä tuo Ruotsin sosialidemokraattien kieliohjelma maahanmuuttajille:

https://www.socialdemokraterna.se/aktuellt/2018/al...

Ohjelman otsikko on selkeä: Kaikkien Ruotsissa asuvien tulee osata ruotsia. Turvapaikanhakijoille esitetään pakollista osallistumista kielikursseille ja toimeentulotuen ehdoksi esitetään kielellisten valmiuksien kehittämistä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Turvapaikanhakijoille esitetään pakollista osallistumista kielikursseille ja toimeentulotuen ehdoksi esitetään kielellisten valmiuksien kehittämistä."

Suomessa tuo olisi rasismia kuten kaikki vaatimukset maahantulleille.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Olin kesätöissä Ruotsissa 80-luvulla. Osa suomalaisista siirtolaisista ei osannut ruotsia hyvin. Silloin ei osallistu yhteiskuntaan, jos ei osaa kieltä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Hyvä kun tähän blogiin on linkitetty myös Talouselämän Matti Virtasen juttu mallista, jossa Ruotsin valtio suunnittelee osallistumista työllistymisvaikeuksissa olevien maahanmuuttajien palkanmaksuun:

Matin jutusta: "Niin sanotut kotouttamistyöpaikat on tarkoitettu heikosti koulutetuille maahanmuuttajille, joita on Ruotsissa noin 200 000. Systeemissä työnantaja maksaa palkkaa reilut 800 euroa kuussa, jonka päälle valtio maksaa lähes 900 euroa. Uudistus tulee voimaan ensi vuonna, jos EU-komissio hyväksyy verovarojen käytön palkkatukiin".

https://www.talouselama.fi/uutiset/ruotsi-aloittaa...

Ei ole Suomen demareilta kuulunut vastaavaa.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Jos korkeampi sosiaaliturva perustuisi kansalaisuuteen, se koskisi siis väistämättä kaikkia EU-maiden kansalaisia, ei yksin Suomen kansalaisia. Hehän ovat lähes suomalaisia, ainakin kättä on työnnetty suomalaisten kukkaroon Kreikka-asiassa (ironiaa).

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Miten tässä blogissa turvapaikanhakijoiden tasa-arvoista oikeutta sosiaaliturvaan ja -etuihin voidaan perusteella EU-kansalaisten oikeuksilla? Eihän turvapaikan hakijat mitään EU-kansalaisia ole?

Rajaamalla edut kansalaisille, ja tarjoamalla nämä edut myös muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaisille, päästää juuri nimenomaisesti tavoiteltuun lopputulokseen.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Jos pointtina on maksaa Suomen kansalaisille eri sosiaaliturvaa kuin muille kansalaisille niin se ei onnistu. Suomessa asuu eri EU-maiden kansalaisia. Sosiaaliturvaan voi kehittää sääntöjä, joiden avulla maahanmuuttajat integroituvat paremmin yhteiskuntaan, mutta sääntöjen tulee olla maan sisällä kaikille samat.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

No onnistuupahan.

Edut voidaan rajata vain EU-kansalaisille.

Turvapaikkaa hakevat maahanmuuttajat eivät ole EU-kansalaisia, ja heidät voidaan sosiaaliturvan ulkopuolelle tai heidän sosiaaliturvan taso voi olla eri.

Olen samaa mieltä syrjivän lainsäädännön kiellosta (ja kielikoeaesimerkistä), mutta EU-lainsäädäntöön asia ei Suomessa tyssää.

Meillä ei ole puolalaisia putkimiehiä ongelmaksi asti. Meillä on afgaaneja, irakilaisia ja somaleita (ei-EU-kansalaisia) jotka eivät kotoudu työmarkkinoille.

Toimituksen poiminnat