Selkärankaa Maanselästä

Köyhyysriski ja sosiaaliturvan taso EU-maissa

  • Köyhyysriski eri EU-maissa. Lähde: eurostat
    Köyhyysriski eri EU-maissa. Lähde: eurostat

Mikä on riittävä taso elämiseen ja asumiseen työikäisellä ja -kykyisellä työnhakijalla? Vantaalla asuva lapsiperhe, vanhemmat ja kaksi lasta, saa Kelan verkkosivujen kautta tehtävällä hakemuksella perustoimeentulotukea ja sen asumisosaa 2532 €/kk. Sen lisäksi he voivat hakea täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea, joka korvaa osan lasten harrastuksista ja yllättävistä menoista. Onko se paljon vai vähän?

Vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Sosiaalinen peruskirja edellyttää, että sosiaaliturvaetuisuuksien on oltava vähintään 50 % kansalaisten mediaanitulosta, eli vuonna 2013 niiden olisi pitänyt olla 970 €/kk. Komitea tarkasteli muun muassa toimeentulotuen, sairaus- päivärahan ja työmarkkinatuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Euroopassa on tarkasteltu vain näitä tukimuotoja ja arvio on annettu tämän perusteella. Näiden lisäksi hyvin monet saavat asumistukea ja toimeentulotuen asumisosaa. Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle jopa 1 161 €/kk, joten tukimuotoja ei ymmärretä laskea yhteen Euroopassakaan. EU:n köyhyysriskitilastoissa Suomea heikommassa tilanteessa on 24 muuta maata.

Suomen sosiaaliturvan riittämättömyyttä voidaan tarkastella suhteessa muihin EU-maihin. Köyhyysriskiä on mitattu 28 EU-jäsenmaassa. Suomessa on EU-maista neljänneksi vähiten, 16,8 %, ihmisiä köyhyysriskiryhmässä. Hollannissa määrä on 16,4 %. Tšekki ei ole ainoastaan hyvä pelaamaan jääkiekkoa, vaan komeilee tilastoissa maana, jossa on EU:n pienin köyhyys- ja syrjäytymisriski. Tšekin työikäisen väestön köyhyysriski on 13,6 %. Suomessa työikäisen väestön köyhyysriski on 18,1 %. Mistä ero johtuu? Onko se Tšekin paremman sosiaaliturvan ansiota?

Paradoksaalisesti Tšekin köyhyys on saatu poistettua EU:n mittareista kohtalaisen pienellä sosiaaliturvalla. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saa kahden kuukauden ajan 65 % palkasta enimmillään 15 024 korunaa eli 585,66 €/kk. Kahden kuukauden jälkeen etu pienenee 50 prosenttiin palkasta ja siitä kahden kuukauden päästä se laskee 45 prosenttiin palkasta. Työttömyyskorvauksen jälkeen taataan vähimmäistulo yksin elävälle 3 410 korunaa eli 132,93 €/kk. Pariskunnalle taataan 243,25 €/kk. Lapsesta saa 67,83 €/kk lisää. Lisäksi korvataan kohtuulliset asumiskustannukset, eli 30 % vuokrasta, mutta 35 % vuokrasta pääkaupungissa Prahassa. Tulonsiirrot eivät tunnu ruhtinaallisilta. Silti vain 5,6 % kansasta kärsii aineellisesta köyhyydestä.

Tšekin tilannetta selittää matalan työttömyyden 2,9 % 12, matalan keskipalkan 915 €/kk (vrt. Suomi 3 368 €/kk) ja matalan sosiaaliturvan yhdistelmä. Tšekin työttömyysaste on Euroopan matalin. EU:n tilastoissa näyttää siltä, että Tšekin matala keskipalkka, mutta kohtuullinen minimipalkka, matala sosiaaliturva ja matala työttömyys tekevät maasta eniten köyhistään huolehtivan valtion EU:ssa. Tätä on vaikea ymmärtää Suomessa, jossa jo toimeentulotuen perus- ja asumisosaa saa nettihakemuksella 1 184 €/kk.

Tilastoissa Luxemburg vaikuttaa Tsekkiä kehnommalta valtiolta. Onko siellä enemmän köyhiä, kun maa ei mahdu kymmenen parhaan EU-valtion joukkoon? Siellä laskennallinen köyhyysriskiraja on 19 000 €/vuodessa, koska keskipalkka on pankkiirien maassa korkea.

Tilastoihin on syytä suhtautua varauksella. Mediaanituloon sidottu köyhyys ei kerro välttämättä kaikkea maan tilanteesta. Jos köyhyys saataisiin poistettua EU:n tilastoista ja nuhteista sosiaaliturvalla, niin Suomi olisi sen jo tehnyt. Paras tapa arvioidan sosiaaliturvan tasoa ja kriteereitä on verrata sitä muihin pohjoismaihin, joissa on samanlainen tukirakenne, yhteiskunta ja hintataso. Siinä vertailussa Ruotsin tuet paljastuivat Suomea heikommiksi. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Tšekin työikäisen väestön köyhyysriski on 13,6 %. Suomessa työikäisen väestön köyhyysriski on 18,1 %. Mistä ero johtuu? Onko se Tšekin paremman sosiaaliturvan ansiota?"

Hintataso, verot, väkiluku, pinta-ala ja sijainti. Sosiaaliturvalla todennäköisesti vähiten asian kanssa tekemistä. Tsekeissä voit 2 tunnin ajomatkalla kulkea rajalta rajalle, tuplaten väkeä Suomeen verrattuna tällä 10 kertaa Suomea pienemmällä alueella.

Onko millään tavalla verrattavissa Suomeen?

"Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle jopa 1 161 €/kk, joten tukimuotoja ei ymmärretä laskea yhteen Euroopassakaan."

Tuosta kun raapaistaan verot pois Suomalaiseen tyyliin niin jää se alle 900€/kk josta sitten menee se ~450€/kk asumiseen, känny ja netti 30€/kk ja loput riittää juuri ja juuri sapuskaan (mahdollisista vakuutuksista puhumattakaan), ehkä julkisella kulkemiseen muutamaan kertaan.

Kuulostaako juhlalta yksinasuvalle... iltaelämän ja viikonloppujen juhlat voi unohtaa samantien. Kumma juttu että Suomessa on helppo syrjäytyä. Toki voi lähteä ilmaiselle lenkille ja toivoa että kohtaa jonkun, joka Suomalaisessa kulttuurissa on jokseenkin mahdotonta.

Vähätuloisuus on Suomessa häpeä ja politiikot on kunnostautuneet tämän häpeän korostuksessa jo vuosia, joten katse peiliin kun kysyt miksi Suomessa syrjäydytään. Haastan johtamaan esimerkillä, mahtaneeko onnistua?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvin menee porvarijohtoisessa maassa .
Porvaripuolueita 7-2 vas,sdp

Vihreä Lanka: Aktiivimalli voi iskeä myös työkyvyttömään – Kela vahvistaa tilanteen ”jota lait eivät ota huomioon”.
TS/IS

Tämäkö on 100v Suomen "Kaveria ei jätetä" ? Vai leipäjono ja pahvialusta kadulla yösijana? A La USA.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Paljonko 7 lapsinen perhe saa kuukaudessa lapsiperheentukia ?
12x vuodessa 17v/per lapsi x 7=lapsilisiä esim?

Jos on hyvätuloinen eikä tarvitse lisiä lasten elantoon voi pankkiin säästää
25 000e/17 vuodessa per lapsi.Hyvin sijoitettuna summa voi olla jopa 45 000e/per lapsi.Verovaroista esim.ensiasunnon ostoon tai opiskelua varten.

Köyhät ja työttömäthän ei toimeentulotukeen ole saanut lapsilisiä 24 vuoteen-94-18
Ahon hallitus jossa Kristilliset oli mukana .
Ei myöskään lapsiperheen muita tukia eikä kotihoidontukea.
Olisiko aika tehdä tulorajat ja poistaa hyvätuloisilta ja rikkailta edm.tuet?

Juha Hämäläinen

Kokemukseni mukaan perhe, jossa 12-24v lapsia kaksi kpl tarvitsee käteen noin 8.000€ kuussa tullakseen toimeen siedettävästi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Totta.Kumma kun työttömät on selvinneet 24 vuotta pelkästään lapsen toimeentulotuella n.270e-370e iästä riippuen 0-17v.

Huostaan otetun lapsen menot on yhdestä 100 000e/v.
Adoptiolapsesta n.45 000e/v.

On lapsilla ja lapsilla eroa miten valtio heidän kuluihin osallistuu.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Mikäs tapa tuo on muuten aina laskea että työtön saa automaattisesti muka jonkinlaista asumistukeakin?

Lasketaan työttömälle siis paremmat tuet mitä olisi normielämässä.
Jos olisin työtön saisin yhä vain sen peruspäivärahan verran fyrkkaa koska puoliso on työelämässä ja tienaa tarpeeksi.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Ruotsi on menossa alaspäin lähes kaikilla mittapuilla...verrokeista paremmin pärjäävät Norja ja Tanska. -Keskipalkka ei myöskään kerro mitään tulojen jakaantumisesta. Duunarin palkka on 1700e - 2000e/kk, vaikka tuntuu, että kansanedustajat eivät sitä edes tiedä, tuli Laura Räty mieleen ensimmäisenä. Kun siitä ottaa verot pois, ollaan jo hyvin lähellä köyhyysrajaa. Minusta Suomessa suurin ongelma on se matalapalkkojen suhteettoman alhainen taso, ja sehän on alhaisempi kuin missään muussa pohjoismaassa.

Helena Wee

Miten olisi tsekkiläinen hintataso vs Suomen? Jos tukiaisia vertaillaan, niin olisi korrektia vertailla myös elinkustannuksia! Kohta oikeisto paasaa siitä, miten pienellä pärjää bangladeshilainen hikityöpajan orja.

Marja-Leena Kuronen

"Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle jopa 1 161 €/kk, joten tukimuotoja ei ymmärretä laskea yhteen Euroopassakaan."
Eikä niitä ymmärrä oikein jutun kirjoittajakaan!
Asumistuki menee vuokranantajalle ei saajan käyttöön!!!!!!

Tai, jos haluat laskea senkin saajan tueksi, niin sinun pitää vähentää tuosta
summasta sitten se koko vuokra.
Yksiön vuokra on kaupungin omistamissa asunnoissakin vähintään 450 euroa, sähköineen 470! Tuohon summaan(1161) sisältyvästä työmarkkina tuesta n. 670 euroa menee 20% veroa. Eli nettona saa max 1161 - 134 = 1027, vähennetään asumiskulut 470 euroa, jää jäljelle 557 euroa.
Tästä pitää maksaa puhelin, kotivakuutus (vuokra-asuntoa ei saa ilman vakuutusta), matkat (55/kk), arvioin nämä kulut yhteensä 110 euroa/kk (alakanttiin) eli nyt jää 447 euroa käytettäväksi ruokaan, taloustarvikkeisiin, hygieniakuluihin, pieniin terveyskuluihin (isot saa hyvällä tuurilla tukena) 447 euroa. Puhelin voi maksaa enemmän kuin liittymähinnan 30 euroa, jos ei ole luottotiedot enää voimassa, jolloin pitää tyytyä prepaid -liittymään, jonka puhelinkulut ovat huomattavan paljon suuremmat.

Vieläkö olet sitä mieltä, että ei ole liian pieni turva?

Itse olen eläkkeellä, en puhu siis omassa asiassani!

Toimituksen poiminnat