Selkärankaa Maanselästä

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki yhteen

Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen on suuren sosiaaliturvauudistuksen tärkeimpiä tavoitteita. Työ voitaisiin aloittaa yhdistämällä kaksi lähes identtistä tukimuotoa: työmarkkinatuki ja peruspäiväraha. Kela maksaa molemmat tuet ja laskuttaa kuntia jälkikäteen. Tukien määrä on sama. Suojaosat ovat samat. Suojaosa lasketaan siten, että ansiotulojen 300 e/kk ylittävästä osuudesta otetaan huomioon puolet. Täysi peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2017 on 32,40 €/päivä* 21,5pv = 696,6 €/kk, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa. Summasta peritään ennakonpidätyksenä 20% veroa, nettona tuki on 557,28 euroa kuukaudessa. Sekä työmarkkinatuen että peruspäivärahan saajalle myönnetyt muut sosiaalietuudet yleensä vähennetään etuudesta.

Peruspäivärahaa voi saada 400 päivää, jonka jälkeen ”putoaa” työmarkkinatuelle. Putoamisella ei välttämättä ole mitään taloudellisia seurauksia. Työmarkkinatuella ja peruspäivärahalla on historiallinen syynsä. Peruspäivärahan saajat täyttävät työssäoloehdon. Työssäoloehtosi kokoaikatyöstä täyttyy, kun olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden, siis 2 vuoden ja 4 kuukauden aikana. Työmarkkinatuki on kaikkien työmarkkinoilla olevien haettavissa. Kataisen hallitus vuonna 2012 teki sadan euron tasokorotuksen työttömyysturvaan ja poisti vuonna 2013 puolison tulojen tarveharkinnan työmarkkinatuesta. Tukimuodoista tuli lähes identtiset. Mikä on suuri ero, jonka vuoksi tuet pitää pitää erillään? Olen saanut selville vain, että peruspäivärahan määrään eivät vaikuta pääomatulot eivätkä vanhempien tulot. Työmarkkinatukeen vaikuttaa. No onko tämä suuri syy pitää tuet erillään? Sosiaaliturvan viidakon purkaminen voisi aloittaa yhdistämällä nämä lähes identtiset tukimuodot.

Tämä jälkeen uudistamisessa olisi jäljellä hankalammat poliittiset päätökset, kuten toimeentulotuen ja työmarkkinatuki-peruspäivärahan yhdistäminen, sekä asumistuen ja toimeentulotuen asumisosan yhdistäminen. Tämän jälkeen ongelmaksi jäisivät enää päivähoitomaksut, joiden integroiminen tukijärjestelmään parantaisi pikkulapsiperheiden asemaa. Näin saataisiin yksi järkevä tukimuoto. Jos sen vähenemisaste työtuloista olisi 60% tietämillä, niin se tekisi työnteon aina kannattavaksi. 

Sosiaaliturvan uudistaminen on käsityötä, eli yhdistelmä poliittisia kompromisseja ja tutkimustietoa. Jos "pyörä" aiotaan keksiä uudestaan, perustulona niin uudistuksesta ei tule mitään. Nykyiset tuet yhteen, kriteerit yhteen ja vähenemisasteet loivemmiksi niin saadaan työnteosta aina kannattavaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kela menettäisi uudistuksessa satoja työpaikkoja.

Tiina Teittinen
Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Totta. Köyhyysloukku synnytettiin -94 Toimeentulotukeen.
(Kepu,kok,Rkp,Krst)
Leikattiin työmarkkinatuki niin pieneksi että on pakko hakea toimeentulotukea.
Ja siitähän leikattiin muut etuudet tulona pois ,lapsilisiä myöden.

Näin saatiin tuelle ehto: 0 euron työ toimeentulotukea vastaan.Tai leipäkortti menee hyllylle ja seuraa 3 kk karenssi.

Vielä kun Krstillisetkin oli porvaripuolue kok,rkp,vihr. kanssa samaa mieltä että Työtöntä ei koske yhdenvertaisuuslaki Aktiivitoimissa ,työpaikassa -14 Laki.

Työttömästä on tullut lainsuojaton jota ei koske perustuslaissa sosiaaliturva,eikä yhdenvertaisuuslaissa enää kai edes kansalaisuus.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Otsikosta olen sinänsä samaa mieltä, mutta muuten alustajan kannattaisi ehkä tutustua Kelan sivuihin.

Tämä on täysin käsittämätöntä sekoilua: "Peruspäivärahan saajat kuuluvat työttömyyskassaan, mutta työmarkkinatuki on kaikkien työmarkkinoilla olevien haettavissa."

Työttömyyskassat ja ansiosidonnainen päiväraha eivät liity tähän asiaan mitenkään.

Jos on työttömäksi jäädessään jo ollut työelämässä ja täyttää palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon, voi saada Kelalta peruspäivärahaa.

Työmarkkinatuki taas on tarkoitettu työttömälle, joka

1. tulee ensi kertaa työmarkkinoille tai ei ole ollut riittävän pitkään töissä eli ei täytä työssäoloehtoa

tai

2. ei voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa, koska niiden saamisen enimmäisaika on täyttynyt.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Tähän voisi kommentoida että sitä suuremmalla syyllä etuudet voitaisiin yhdistää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Voitaisiinko sinne äärioikealle yhdistää myös Tietämättömien Puoluesihteerien Vaaliliitto.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Näkyy itse blogista vähin äänin poistuneen kritisoimasi lause ilman, että normaaliin tapaan kerrottaisiin blogia editoidun - lienee sitä selkärankaa maanselästä.

Tammikuussa blogisti kertoi näkemyksiään toimeentulotuesta, jolloin piti oikein kirjoittaa erillinen vastine, kun faktat oli sen verran hukassa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Tauosta huolimatta oli pakko kommentoida tällaista toimintaa, kun toimituskin oikein päätti nostaa tämän karuselliin pyörimään. Hämmentävää tietämättömyyttä työttömien asioista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lääkärit 6 954 e/kk,
siivoojat 2 018 e/kk
YLe 1.10

Vai ansiosidonnaiset Kela-etuudet tulojen mukaan pois kokonaan sosiaaliturvasta.
Katto kuten toimeentulotuessa jonka jälkeen vasta saa sosiaalisia tukia .
Esim. jos käteen ei jää n.1 200e/kk elantoon.

Toimeentulotuessa käteen jäävä osuus on 487e/kk (asumiskulut,sähkö,lääkärin määräämät hoidot ja lääkkeet,hammaslääkäri sisältyvät toimeentulotukeen)
Joten yht. n.1200e/kk

Tiina Teittinen

Peruspäivärahalle jää, kun työlainsäädännön mukaiselle sairausvakuutuskorvaukselle oikeutetut päivät on käytetty. Jos ei ole työvoimahallinnon mukaan työhön käytettävissä, käynnistyvät kuntouttavat toimenpiteet ja sen mukaiset korvaukset. Työmarkkinatukea maksetaan niille henkilöille jotka vakuuttavat omantuntoonsa sitoutuen olevansa käytettävissä työvoimahallinnollisiin toimenpiteisiin. Jopa työllistymiseen. Luulisi politiikassa aktiivisesti vaikuttavan henkilön tutustuneen järjestelmään. Kustannustehokkuus ei ole pelkästään syynä siihen että yhteiskunnallisesti maksuvelvoitteet luokitellaan eri kohderyhmille.

Tiina Teittinen

Sanoisin vielä arvon puoluesihteerille, että maksimissaan 400 päivää maksetaan peruspäivärahaa henkilölle joka putoaa totaalisesti järjestelmässä pääsemättä kuntoutusjärjestelmän tai eläkejärjestelmän piiriin. Mutta ei henkilöä voida kuitenkaan rinnastaa työnhakijaan työmarkkinajärjestelmässä.

Toimituksen poiminnat