*

Selkärankaa Maanselästä

Hallituksen muunneltu totuus Suomen taloudesta

Harvat enää muistavat, että edellinen hallitus viimeisellä budjetillaan jätti Suomen 4,7 miljardia alijäämäiseksi vuonna 2015. Vaalit voittaneet puolueet lupasivat pistää Suomen kuntoon. Velkaantumien kiihtyi heti 2016 nykyisen hallituksen ensimmäisenä budjettivuotena, jolloin velkaa otettiin 5,6 miljardia. Myyntitulojen uudelleen jaksottuessa ensi vuodelle velkaantumien tästä kiihtyy. Nyt julkistettu 2017 budjetti on 5,5 miljardia alijäämäinen ja ennustettu vuoden 2018 budjettikin 4,9 miljardia ylittää vuoden 2015 alijäämän. Vasta vuonna 2019 ennusteen mukaan tämä 4,7 alijäämä alittuu. Pääministerin kalvot budjettiriihi-infossa loppuvatkin erikoiseen tilanteeseen, että vuonna 2020 budjetti on 3,3 miljardia alijäämäinen, mutta 2021 tasapainossa jollain ihmeen kaupalla. Nyt tänään 15.9. VM:n budjetti-infossa finanssineuvos kertoi toista tarinaa. Julkinen talous lukkiintuu rakenteelliseksi alijäämäksi, eikä mitään uusia päätöksiä ei ole tehty joilla hallituksen tavoite vuoden 2021 budjettitasapaino voitaisiin saavuttaa.

HS 11.9. paljasti hallituksen jaksottaneen valtion omaisuuden myyntituloja lähes puolen miljardin edestä, jotta ensi vuoden budjetin alijäämää saadaan kaunisteltua ja menoja tosiasiallisesti lisättyä. Tällaisen suhmuroinnin keskellä on hyvin vaikea uskoa, että talouden koko kuva olisi kääntymässä kohti vähemmän velkaista tulevaisuutta.

Pääministeri kehui budjetin julkistustilanteessa, että menojen kasvu on nyt saatu taittumaan. Tämä tuntuu varsin erikoiselta puheelta, kun menot ovat kahdessa vuodessa 2015 – 2017 kasvaneet 1,5 miljardilla eurolla. Pääministerin kalvoissa menot kasvavat edelleen vuonna 2018. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus sitoutuu menosääntönä siihen, että valtion kehysmenot ovat v. 2019 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin 2.4.2015 päätetyssä valtiontalouden kehyksessä. Julkisen talouden suunnitelmassa jo keväällä 2016 todettiin että kehysmenot kasvavat 0,5—0,7 mrd hallitusohjelmaan nähden. Tämä johtuu siitä, ettei hallitusohjelmassa päätettyjä säästöjä ole toteutettu. Kehysmenot siis vain kasvavat.

Kilpailukykysopimus sitoo hallituksen kädet loppuhallituskaudeksi. Hallitus lupaa, että tekee 500 miljoonan veroalennukset, jotka kustannetaan velkarahalla. Eikä sen jälkeen vie eteenpäin pakkolakeja, lisäsäästöjä ja veronkorotuksia. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus on vain väliaikainen kahden vuoden toimenpide. Ne palautuvat ennalleen jo vuonna 2020. Työmarkkinoita uudistavat toimenpiteet haudataan kolmikantaiseen työryhmään, minkä tulos on arvattavissa. Työllisyystoimet olivat nyt tässä. Uusia säästöjä voidaan yrittää viedä liittojen valvovan silmän ohitse eduskuntaan, mutta paljastuessaan ne voivat kaataa kilpailukykysopimuksen. Ainoa asia mitä voidaan tehdä, on kulutus – ja kiinteistöverojen nostaminen vuosittain, mistä kärsivät vähävaraiset eniten.

Jos hallituskausien paremmuutta vertaillaan lukujen valossa, niin hallituskaudella 2011 – 2015 valtiontalous parantui 8,3 miljardia alijäämäisestä 4,7 miljardia alijäämäiseksi. Kataisen-Stubbin historian huonoimmaksi haukutun hallituskauden aikana pystyttiin lähes puolittamaan edelliseltä kaudelta peritty alijäämä. Tällä hallituksella Suomen saaminen siihen kuntoon mihin edellinen hallitus sen jätti kestää koko vaalikauden. Toinen ero edellisen hallituksen ja tämän hallituksen välillä on se, että edellinen nosti sadalla eurolla perusturvaa ja tämä nykyinen leikkaa 0,85%, eli indeksien kanssa 5 % pudotus perusturvaan vuodelle 2019.

Nykyinen hallitus on parempi markkinoimaan toimintaansa kuin edellinen, joka riiteli julkisesti kaikesta ja pystyi itse lokaamaan hyvät saavutuksensa kansan silmissä. Tämän hallituksen tiedotustilaisuudet ja kalvosarjat näyttävät aivan liian hyviltä ollakseen totta.

Pahinta nykyisellä hallituksella on sen, että VM:n virkamiehet puhuvat aivan toista tarinaa julkisentalouden rakenteellisesta alijäämästä. Pääministeri vakuuttelee vajeiden pienenevän suunnitelman mukaan. Kumpi on oikeassa? Kumpi puhuu muunneltua totuutta? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Euroero on kohta pakko toteuttaa. Toinen vaihtoehto on ajautuminen 'Troikan' syliin ja sitä kautta mm. julkisen sektorin 20...30% palkkojen alennus. Vienti alkaisi ehkä vetämään, mutta kotimaan markkinat olisivat troikka-teurastuksen jälkeen pitkään kaaoksessa. Oma valuutta ja sen devalvoituminen ei ajaisi kotimarkkinoita niin pahaan kaaokseen. Velallisten suojelumekanismi olisi tietysti tässä vaihtoehdossa kiva olla, että vältettäisiin 1990-luvun kauhut.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Sen olisi voinut toteuttaa jo muutama vuosi sitten, mutta kun jäärät haluavat ensin meidät kaikki velkahirteen ja vasta sitten pakon edessä euroero joka tapauksessa tulee.

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Jos Troikka toteuttaisi remontin eli julkisen sektorin 20-30% palkkojen alennuksen, kannattaisin Eurossa pysymistä.

Jouni Suonsivu

Tarkoitat siis, että tuon verran vähemmän palkkaa opettajille, lastentarhan opettajille, sairaanhoitajille, lähihoitajille, palomiehille, poliiseille...Onpa fiksua. Sepä korjaakin ostovoimaa ja noiden alojen houkuttelevuutta.

Kannattaisiko ajatella tovi, ja jos ei heti onnistu, ensin opetella ajattelemaan?

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #9

Ajattelit sitten vetää ihmiskilviksi opettajat ja sairaanhoitajat. Lue Joukon kommentti tuolta alempaa (#18), niin saat ehkä oman ajattelukoneistosi heräämään.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #22

Ajattelit sitten olla ajattelematta ja uskoa kommentissa 18 esitetty totena. Kehotan sinua selvittämään itsellesi asioiden todellinen tila.

Mitä mainitsemiini ammattiryhmiin (ja aika moneen muuhun julkisen sektorin ammattiryhmään) tulee, ei ole mitään syytä kaventaa heidän elantoaan.

Kommenttisi jää omaan arvoonsa. I rest my case.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #24

Tekaisit sitten tottuneesti olkiukon poimimalla mediaseksikkäät rusinat julkispullasta. Mainitsemasi ammattiryhmät eivät ole koko julkinen sektori, kuten itsekin myönsit. Janne edellä ei myöskään kohdistanut leikkauksia mihinkään tiettyyn porukkaan. 20-30 pinnaa pois koko potista ja Suomi olisi iskussa. Vähemmälläkin laihduttamisella edettäisiin edes oikeaan suuntaan.

Joukon puheissa on niin ikään vinha perä. Läskiä on julkispuolelle kertynyt ja siitä täytyy päästä eroon. Ei tässä enää pelkkä ajattelu auta, rahat on loppu ja nyt asialle täytyisi tehdäkin jotain.

Tässä peräänkuuluttamaasi tietoa asioiden todellisesta tilasta:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkis...

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Julkisella sektorilla ei ole varaa ylisuuriin menoihin, joten henkilökuntaa pitää vähentää. Jengiä pihalle tai palkkojen alennuksia. Kansanedustajien palkkioista voidaan aloittaa. Poliisien ja sairaanhoitajien palkat ovat sopivat, jos henkilökuntaa saadaan palkattua riittävästi, mutta hakijoita ei ole kuitenkaan hirveän paljon.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Maahanmuuton kustannusten kasvu on noin miljardin, se selittää ainakin summansa verran alijäämän kasvua.

"Harvat enää muistavat, että edellinen hallitus viimeisellä budjetillaan jätti Suomen 4,7 miljardia alijäämäiseksi vuonna 2015. Vaalit voittaneet puolueet lupasivat pistää Suomen kuntoon. Velkaantumien kiihtyi heti 2016 nykyisen hallituksen ensimmäisenä budjettivuotena, jolloin velkaa otettiin 5,6 miljardia. "

Käyttäjän SeppoIlvessalo kuva
Seppo Ilvessalo

Minä en oikein ymmärrä, miten se devalvaatio olisi kenenkään kannalta onnellinen vaiihtoehto . Palkkojen alennus tapahtuisi hintojen nousun myötä. Sen jälkeen vaadittaisiin taas kompensaatiota palkkoihin ostovoiman laskettua. Inflaatio- devalvaatiokierre , josta euron myötä pääsimme, palaisi takaisin.
Jos Suomi ei kykene kurinalaiseen talouspolitiikkaan euromaana, vielä vähemmän se kykenisi siihen euron ulkopuolella. Surullisen devalvaatio - ja inflaatikierteen aikanaan itse nähneenä ja kokeneena, en voi käsittää, miten joku siihen maailmaan takaisin haluaa. Säästää ei kannattanut, kun inflaatio söi säästöt. Toimintaa vientiyrityksissä ei kannattanut tehostaa, kun voitiin devalvoida ja maksattaa laskut kuluttajilla.. Velanotto kyllä kannatti, kun inflaatio söi vähitellen velkapääoman. Suomi ei ole Ruotsi , joka pystyy hoitamaan asiansa. Suomi on Suomi, jossa mitään ei kyetä tekemään, vaikka kaikki menisi päin helvettiä. Näin siksi, että valta ei enää ole eduskunnalla ja hallituksella, vaan korporaatioilla, jotka ajavat vain kukin omaa asiaansa kokonaisedusta piittaamatta ja uhkaavat pysäyttää koko Suomen, ellei tehdä, kuten he haluavat. Tehty on pakon edessä ja tulokset puhuvat puolestaan. Työttömyys lisääntyy, mitään ei saa uudistaa, mistään ei saa leikata , mutta rahaa pitäisi olla jaettavaksi, vaikka sitten velkaa ottaen.
On turha etsiä vikaa peilistä, jos naama on vino, sanotaan. Tässä tapauksessa valuutta ei ole "vino", vaan se vinous on suomalaisessa korporativismissa, joka pitää demokratiaa pilkkanaan.

Hannu Rautomäki

Sipilän hallitus on järjestelmällisesti antanut varsin siloteltua tietoa Suomen talouden tilasta, ja harjoittaa ongelmien siirtoa.
Kataisen hallitus edesvastuuttomasti tuplasi Suomen valtiovelan 50 miljardista noin 100 miljardiin euroon, ja velkaantuminen on jatkunut sen jälkeenkin joskin pienemmässä mittakaavassa, mutta luottoluokitus saatiin jo tippumaan.
Sipilän hallituksen harjoittaman kosmetiikan jälkeen seuraava hallitus joutuu pakkotilanteessa tekemään rajuja valtion kustannuksien leikkauksia, ja käytännössä alkaa hyvinvointiyhteiskunnan alasajo.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Valtionvelka oli vuonna 2011 80 miljardia, ja se nousi vuoden loppuun mennessä 99 miljardiin. Suurin hyppäys tapahtui Vanhanen 2. hallituksen aikana, jolloin vuoden 2008 velka 54 miljardia nousi 75 miljardiin euroon vuonna 2010.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

"Sipilän hallituksen harjoittaman kosmetiikan jälkeen seuraava hallitus joutuu pakkotilanteessa tekemään rajuja valtion kustannuksien leikkauksia, ja käytännössä alkaa hyvinvointiyhteiskunnan alasajo."

Tämän joutuvat demarit tekemään, kun nyt ovat torpanneet yhdessä rahoittajansa ammattiyhdistysliikkeen kanssa kaikki rakenteiden tervehdyttämistoimet. Luulevat voittavansa, mutta Mustaa Pekkaahan he väen väkisin itselleen tilaavat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"Harvat enää muistavat, että edellinen hallitus viimeisellä budjetillaan jätti Suomen 4,7 miljardia alijäämäiseksi vuonna 2015."

Harvat enää muistavat, kuinka edellinen Kataisen / Stubbin purkinpotkijahallitus lisäsi julkista velkaa v. 2011 - 2015 n. 35 miljardilla eurolla. On kuitenkin olellista huomata, että purkkia potkitaan edelleen seuraavalle v. 2019 aloittavalle kokoonpanolle, joka taas jatkanee viestiä edelleen, kunnes korkojen nousu pakottaa päättäjät velkaantumisen lopettamiseen seurauksineen.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Suurin hyppäys tapahtui Vanhanen 2. hallituksen aikana, jolloin vuoden 2008 velka 54 miljardia nousi 75 miljardiin euroon vuonna 2010. Tärkeintä on tarkastella kasvuvauhteja ja miten hallituskausilla on pystytty pienentämään edelliseltä hallituskaudelta jäänyttä alijäämää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Voisit pysyä asiassa. Vanhasen jakovarahallitus II Katainen valtiovarainministerinään avasi pellit julkisille menoille, eikä näitä julkisten menojen kasvua edes yritetty hillitä seuraavan Katainen / Stubb hallituksen aikana, jossa puoluesihteeriinkin oma puolue oli mukana päätöksenteossa. Julkisia menoja kasvatettin Katainen / Stubb kokoonpanossa yli 13 miljardin eron verran v. 2011 - 2015 väillä ilman pienintäkkään tolkkua menojen kasvun järkiperäisyydestä. Tässä voisi myös mainita, että talouden kasvun kanssa suossa rämpivässä Suomessa palkkakustannuksien nousu on ollut Euroopan suurin finanssikriisin jälkeisinä vuosina aina tähän päivään asti. Esim. Valtiolla toteutettiin yli 3 % vuosittaiset palkankorotukset v. 2011-2013 aikana kolmen vuoden ajan ilman pienintäkään perustetta tai maksukykyä näille toimille.

Kysyisin puoluesihteeriltä, miksi julkisten alojen palkat ovat nousseet roimasti yli keskitason ja varsinkin yli kansantalouden tuottavuuden v. 2007 lähtien, vaikka kaikki 100 % palkkakustannusten noususta on jouduttu kattamaan järjettömästi velkarahalla ?

Muistuttaa kovasti Kreikkaa 2000-luvun alkuvuosina.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

“Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa!”

Kun ei perse kestä kuluja, niin jostain on pakko leikata, tai sitten on tehtävä paljon enemmän, että jää rahaa viivan alle. Mitenkähän olis, jos hallitus heräis ja ajais ihan keskenään julkisen sektorin pienemmäksi. Siihen kun ei muut pysty ja jonkun se on pakko tehdä. Vihdoinkin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eli julkinensektori pienemmäksi 204 kepukunnassa? Mitäs kepun kannattajat siihen sanoisi kun vaalitkin lähestyy?

Persus kestää kyllä verohelpotuksiin ,metsäverosta,perintöverosta,yritysten veroista. Antaa lisää maatiloille 90 milj,50milj. 4 mrd maataloustukien lisäksi?
Nostaa kotitalousvähennystä jota käyttää rikkaat 80% eniten .
Kun veroja ei tule n. miljoonalta työttömältä,vienti ei vedä niin onko tuossa
järkeä?

JK. Aika hulpeita tukia saa myös eri seurakunnat .Rikasta porukkaa jota tuetaan valtion varoilla.
Omistaa kiinteistöjä,metsää,maata,vuokra-asuntoja,palvelu ja huostaanottokoteja. ym.
Verohelpotukset,yleishyödyllisenä verottomia tuloja paljon.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Maahanmuuttokustannuksia oli satoja miljoonia vuonna 2015.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

#11 Niin varmaan.

Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Suomen julkinen sektori on EU n suurin. ( vrt. Bkt - 2014 )
Eli löysää lihaa ja möhömahapällistelijöitä on vaikka muille lainata. Onko esim. kuntien määrää viime aikoina pienennetty. No eipäs olekaan. Koska Kepu ja siltarumpujen mäiske. Joka notkossa ja kylässä käkkii joku kyläpäällikkö virkamieskoneistoineen ja pitää kiinni pallistaan.

Kun julkinen sektori kutistetaan muiden EU maiden tasolle, niin verotuskin pienenee. Onko se liian yksinkertaista ?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Satoja miljoonia euroja ...

Vasta julkistujen tietojen mukaan liki 900 miljardia euroa v. 2016, mutta lieneekö tässä kuitenkaan edes kaikki.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Paljos se EU tuli vastaan tukena tuohon ?

Pauli Vuorio

Sipilä puhuu paljon, mutta teot ovat vähissä. Ei mikään maa tai kansa voi
elää velaksi maailman tappiin asti.

Petri Väänänen

Hyvä kirjoitus, kikyllä on kädet tosiaan sidottu tämän hallituksen osalta ja kepun yhtenä isona päämääränä on ollut sementoida kepun valta tuleviin maakuntahallintoihin ja kokkareet saivat yksityiset lääkäriyhtiömarkkinat. Persut ei saanut kun puolujohdolle ministerin pestit ja kivat tulevaisuuden ansioluettelot haettaessa vaikkapa EU-virkoihin tai suurlähettiläiksi. Suurimpina kärsijöinä tässäkin näytelmässä on jo ennestään köyhät.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Valtioneuvoston uuden palvelun myötä on aivan selvää ettei maahanmuuton kustannukset selitä velkaantumisen kasvua tulevalle vuodelle 2017.

Maahanmuuton palvelut ovat 300 miljoonaa laskussa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto - 22,4 % verrattuna vuoteen 2016
Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskuksen toimintamenot -24,5% verrattuna vuoteen 2016

Toimituksen poiminnat